Meni viikonloppu uusiksi. Lähdettiin tytön kanssa mun vanhemmille, kun pari kilometriä ennen määränpäätä mies ajaa mun auton perään vähintään 90 mittarissa ja tuhoaa koko takakulman autosta. Kaikki tapahtuu sekunnissa ja liikahdetaan sen verran eteenpäin, että vastaan tuleva auto törmää etukulmaan. Koko oikea puoli kasassa.
Auto pyörii pari kierrosta ympäri ja mulla on luultavasti taju sen aikaa kankaalla, koska en muista sitä. Nousen paniikissa autosta ulos vaikka joka paikka särkee. Kierrän auton taakse ja huudan. Näen tytön. Takalasi ja tytön puoleisen oven lasi on rikki. Tyttö tuijottaa mua, mutta ei itke. Alan huutaa, että auttakaa mun tytärtä. Perään ajanut mies kävelee mua kohti ja pyytelee anteeksi. Vastaan ajanut nainen tulee mun vierelle, irroittaa tytön turvavyöt mutta ei ota häntä ulos. Menen väliin ja nostan tytön ulos. Näen tytön takaraivossa verta. Ikkunan lasi on raapaissut päätä.
Odotetaan noin 10 minuuttia ambulanssia ja noustaan sinne heti. Mies ja nainen ovat kunnossa. Munt rusikoidaan kahden auton väliin. Tyttökin on paremmassa kunnossa, kuin mä. Meiltä kysellään moneen kertaan samat asiat ja lähdetään kohti sairaalaa. Perään ajanut mies pyytelee anteeksi ja halailee.
Mulle laitetaan kaulatuki ja tippa, ja pidän tyttöä tiukasti sylissä matkan ajan. Sairaalassa meidät erotetaan ja makaan samassa asennossa vajaan neljä tuntia. Tyttö on kunnossa ja viedään lasten teholle yöksi tarkkailuun. Mun äiti on tytön seurana.
Mä yövyn traumaosastolla ja saan neljään kertaan särkylääkettä, sillä löin pääni tuulilasiin. En pääse istumaan ilman sairaanhoitajan apua ja munt kärrätään vessaan. Ennen nukkumaanmenoa yritän nousta ylös ja koko vartalo särkee. Vatsan, niskan ja käsien lihakset on nytkähdyksen seurauksena väsyneet ja kipeät, mikä vaikeuttaa ylöspääsyä. Vasen käsi ei vieläkään toimi kunnolla.
Mua itkettää koko illan ja yön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti